Metsäsuomalaiselokuvan näytös ti 8.11. klo 18 Kuopiossa

Finnskogen, suomalaismetsät, ovat olleet käsite aina 1600-luvulta, jolloin tuolloiselta Suur-Rautalammilta ja muualta Savosta lähteneet savolaisperheet saapuivat kaskeamaan Ruotsin ja Norjan välisten rajamaakuntien koskemattomia kuusikoita. Savon murre säilyi metsissä elävänä aina 1900-luvun alkuun, viimeinen savon taitaja Jussi Oinonen ehti käydä vielä Rautalammilla ennen kuolemaansa 1960-luvulla.

Vaikka savo on vaihtunut ruotsiksi ja norjaksi, savolaiset juuret kiinnostavat tänään erittäinkin paljon metsäsuomalaisten jälkeläisiä. Heistä yksi on, norjalainen elokuvaohjaaja Marte Hallem, joka kokosi oman sukunsa – alkuaan Kuosmasten – tarinan liki tunnin mittaiseksi dokumenttielokuvaksi Fremmed blod, Vierasta verta.

Puolitoista vuotta sitten se sai ensi-iltansa Norjassa, ja nyt tiistaina 8.11. sitä päästään katsomaan myös Kuopiossa suomeksi tekstitettynä. Ohjaaja Hallem on itse mukana kertomassa kuvastaan. Oman lisänsä iltaan antavat metsäsuomalaisten tunnetuimman runoilijan Dan Anderssonin laulut.

Tiistain tilaisuus Kuopion muotoiluakatemian Kristallisalissa Piispankatu 8:ssa alkaa klo 18. Järjestelyissä ovat mukana muun muassa Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitto ja Savon kielen seura.

Murteen asemaa pohditaan Kuopiossa

Tohtiiko savolainen esittää tässä ajassa asiaansa savoksi tai miten ylipäätään Suomessa suhtaudutaan murteella puhumiseen? Tätä pohdiskellaan ensi torstaina 29.9. klo 17 keskustelutilaisuudessa, jonka Savon kielen seura järjestää Kuopion kaupunginkirjastossa oman 40-vuotisen toimintansa kunniaksi.

Kääphä se näennii -teemalla käytävää keskustelua johdattelee rovasti Raili Pursiainen, joka itse on vuosien varrella on kääntänyt Raamatun ja muita hengellisiä tekstejä savolaisten suuhun sopivaksi. Pursiainen on mukana myös Savon kielen seurassa, joka useamman vuoden ajan on pitänyt savolaisia kirkkopyhiä eri puolilla Pohjois-Savoa, viimeksi reilu viikko sitten Leppävirralla.

Savon kielen seura perustettiin vuonna 1982 nostamaan murteiden arvostusta. Jo samalla vuosikymmenellä valmistui savon murteen sanakirja Kualjkiärylöetä edesmenneen kotiseutuneuvos Unto Eskelisen kokoamana.

Iso merkitys murteiden uudelle suosiolle oli, kun koko maailman tuntemat Aku Ankka tai Asterix saatiin puhumaan ensin savoksi ja maan muillakin murteilla. Savoksi on käännetty jopa lakitekstiä, eikä murretta kaihdeta myöskään tämän päivän kaunokirjallisuudessa.

Savon kielen seura on omalta osaltaan tuonut murretta esille muun muassa murremestaruuskisoilla ja murretoreilla, joita on pidetty 1990-luvun lopulta lähtien Kuopiossa. 2000-luvulla on pidetty myös valtakunnallisia murremestaruuskilpailuja, joissa savolaiset ovat menestyneet hyvin. Koronaepidemian vuoksi kilpailut ovat olleet keskeytyksissä, mutta seuraavat on sovittu pidettäväksi Kuopiossa 2.9.2023.

Kuhtu

Savon kielen seura ry:n vuosjkokkookseen laavantaena 19.3. 2022 klo 11.00 Suokavun palavelutalloon Kuopioon, osote Maljalahenkatu 7.

Käsitellään seuran siäntöen mukaset asijat, joihin kuuluu muun muassa henkilövalinnat. Käävään läpi männeen koronavuojen tapahtumia, tuhtierataan seuran rahatilannetta ja katotaan, mitä tänä vuonna oesj tehtävissä Savon ja sen kansan hyväks. Ja paljohan sitä oesj…

Tervetulloo kokkookseen, kun lopulta on tuas suatu lupa kokkoontua isommalla jookolla! Ryypätään jossaen vaeheessa pullakahvit.

Hallitus