Arkistosivu

Vuosj on vaehtununna, ja niinpä on tullut aeka valita myös vuoden 2019 Savon murremestari. Se tapahtuu Savon kielen seuran vuosjkokkooksen yhteyvessä laavantaina mualiskuun 23. päevänä 2019 Pohjois-Savon liiton Muakuntasalissa Sepänkavulla Kuopijossa. Siäntömiäränen vuoskokkoos alakaa klo 10, ja sanan herruuvesta piästään otattelemaan sen jäläkeen hetj puolilta päevin eli noen klo 12.

Näellä evväellä murremestariksj:

Savon murremestaruuskilipaelu on avvoin kaekille, jotka tuntoovat ossoovansa huastoo savvoo oekeennii hyvin assuinpaekasta riippumatta. Suap asua vaekka miten kaakana mualiman navalta, kuhan vuan jokkaenen kuulija tunnistaa kilipaelijan selevittävän asijoosa selevällä savon kielellä.

Kilipaelu käävään kahessa osassa. Ensmäeseks jokkaeselle mukkaan lähtevälle annetaan kolomen (3) minuutin omaehtonen puhheenvuoro, jossa suap hölöpöttää miten parraeten taetaa itelleen mielusasta aeheesta. Toesessa osassa kilipaelija asettuu sitten tuomareitten etteen vastoomaan parraan taetosa mukkaan heijän esittämmiin kysymyksiin. Siinä seleviää, miten mestariks mielivillä on hoksottimet ja suuvärkki kohallaan. Kuten hyvin tiijetään, tuppisuulla ee oo elämä heleppoo Savommuassa.

Tuomaristoon Savon kielen seura nimennynnä varapuhheenjohtajasa Tuula Ollilan, näättelijä Auli Poutiaisen ja Savon vuoden 2018 murremestarin Keijo Karhusen. Kilipaelua juohattelloo alakuun ja etteenpäen seuran puhheenjohtaja Seppo Kononen.

Tervetulloo vuan niin kaekki kilipaelijat ku suurj yllesöhhii kuuntelemaan, kuka on Savon vuojen 2019 murremestarj. Aekahan olj laavantae 23.3. 2019 klo 12.00 ja paekka PohjoisSavon liiton Muakuntasali, Sepänkatu 1, Kuopio. Sissään piäsöö takapihan kaatta ja sitte pittää vuan noosta toeseen kerrokseen.

Mukava oes ilimottautua tuomariston puhheenjohtaja Tuula Ollilalle jo vähä etukätteen, mutta paekan piälläkii se vielä onnistuu puolj tuntia ennen H-hetkee. Ollilan puhelin on 044 549 9230 ja sähköposti pirjotuula.ollila.gmail.com. Sen verran on rajjaesia pantu, että kolomee kertoo enempää ee kukkaan sua kilipaeluun osallistua.

Savon murremestari 2019 -tittelin lisäks voettaja suap kommeen tiploomin ja evustusoekeuden huastaviin valtakunnallisiin murrekilipaeluihin. Mänestys on ollut ylleesä hyvä. Kaekkija osallistujia muistetaan jollaen laella.

Että mukkaan vuan! Elekee pelätä, puhumalla ne asijat yleesä seleviävät!

Savon kielen seura

AAKUSTI 1/2019

Aakustin numero 1/2019 luettavissa nyt verkkosivuilla

Rieska-Kallen runosuoni sykki myös Karjalalle

Jos Siilinjärven Pöljältä lähteneeltä Kalle Väänäseltä on riittänyt savolaisille ”sanarrieskoo” jo vuosikymmeniksi hänen kuolemansa jälkeenkin, niin yhtä lailla tämän Rieska-Kalleksi sanotun sanantaitajan sydän sykki lämpimästi myös Karjalalle ja etenkin sen pääkaupungille Viipurille. Miksei olisi sykkinyt, kun juuri Viipuri oli hänen kotikaupunkinsa heti kolmivuotiaasta lähtien. LUE LISÄÄ

Savolaisilla menestystä murremittelössä

Kiertopalkintokin puhuttu ikiomaksi

Murteiden osaamisessa puhuen ja laulaen kilpailtiin 5-6.8. Ilmajoella. Molemmissa mittelöissä savon murteen taitajat menestyivät.

Murrepuhunnan SM-kilpailun järjesti Etelä-Pohjanmaan Murreseura Krannit. Suomen Heimojen ry jäsenjärjestöjen kierrättämässä mittelössä haettiin jo 11. Suomen murremestaria.

Murrepuhunnan joukkuekilpailun voitti Savon kielen seuran kolmihenkinen joukkue, eikä sitä voi sanoa suureksi yllätykseksi , sillä kilpailun historiassa vuosina savolaiset ovat ottaneet joukkuevoiton viisi kertaa. Kiertopalkinto, kookas lasiveistos luovutettiinkin savolaisille ikiomaksi.

Rakkain kilpakumppani Etelä-Pohjanmaan murreseura Krannit jäi toiseksi ja edelliskerran voittaja pohjoisen Väylän vaimot (Pello) kolmanneksi. Savon joukkueeseen kuuluivat murremestarit Paco Nucci ja Saara Koskinen sekä Teemu Oinonen Iisalmesta.

Paco Nucci savon murremestari

Muilta murrealueilta ei kertynyt kokonaisia joukkueita. Yksittäisiä kilpalijoita oli mukana muun muassa Juupajoelta ja Helsingistä. Uusien murrealueiden muka olo toi uutta väriä kilpailuun ja näkyi palkintosijoissa.

Suomen murremestariksi puhui itsensä Helsingin slangiseuraa , Stadin slangia edustanut Esko Vepsä, toiseksi Mervi Mäki Etelä-Pohjanmaan murreseura Krannista ja kolmanneksi Savon kielen seuran Paco Nucci.

Muita yksilökilpailun sijoituksia ei tavan mukaan ilmoitettu. Tuomariston valinnoissa painotettiin lavaesiintymistä ja suomen kielen istuttamista kansainvälistyvään maailmaan mistä savolaisten Paco Nucci on positiivinen esimerkki.

Kumpparjkengillä voittoon

Valtakunnallinen murrelaulukilpailu kuului Eteläpohjalaisten Spelien kansanmusiikkitapahtuman ohjelmaan. Kilpailuun piti lähettää kahden laulun näyte, joista karsittiin loppukilpailuun 6.8 esiintymään viisi finalistia. Kilpailijat esittivät finaalissa kappaleita murteella tulkiten.

Murrelaulukilpailun voittaja keskellä Anneli Valta-Lisitsin, toiset finalistit vasemmalta Jonna Anttila, Eila Korhonen, Juhani Lautamaja ja Matti Lehtinen.

Anneli Valta-Lisitsin lauloi finaalissa Jaakko Tepon Lypsykilpailun ja Seppo Konosen savontaman version tunnetusta tangosta La cumparsita , savoksi Kumpparjkengät. Ja voittohan sillä heltisi.

Tuomaristo arvosti esityksessä oikeaoppista savon murretta ja luonnollista äänen käyttöä. Toiseksi sijoittui Jonna Anttila Kurikasta, kolmanneksi Matti Lehtinen Sastamalasta.

Anneli Valta-Lisitsin on tunnettu esiintyjä Savossa. Hän voitti v. 2001 kaikkein ensimmäisen Suomen murremestaruuskilpailun Savonlinnassa, silloin kilpailu pidettiin Savon Kulttuuripäivien yhteydessä. Sittemmin voittoja on tullut karjankutsunnan SM-kilpailusta ja Savon murremestaruuskilpailusta.

Hän esiintyy huumoriyhtye Mahottomat ja Heinäahon näytelmäpiirin kanssa.

Sammon taontaa mallattiin ja maalattiin Vehmersalmella

Akseli Gallen-Gallelan kuuluisa ”Sammon taonta” on maalattu Vehmersalmella Mustaharjun talon rantarinteellä v.1893. Kauniit maisemat vetivät laivareittien varsille talojen peräkamareihin kesävieraita, koska silloin ei vielä ollut tapana rakentaa huviloita. Maaseutu oli kiinnostava aihe taidemaalareille. Myös tällöin säännnöllinen laivaliikenne merkitsi entistä vilkkaampaa ja laajempaa yhteyttä ”suureen maailmaan”. Siksi maatilamatkailulla on Vehmersalmella vanhat perinteet.

Mustaharjun taloon osautui taidemaalari Akseli Gallen-Gallela ja maalasi realistisen kalevalataulun ”Sammon taonta”. Hän käytti malleina paikkakunnan miehiä. Monet heistä taidemaalari tapasi KuopioLitmaniemi väliä liikennöivässä Ahtilaivassa.

Katselkaamme nyt tarkkaan ”Sammon taonta” valokuvaa, joka löytyy kirkkoherra Esko Kähkösen teoksesta 1982 ”Eräsijoista nykyiseksi Vehmersalmeksi”.

Alasimen vieressä on vehmersalmelainen työmies Taavetti Antikainen. Palkeen tangossa on maanviljelijä Aabel Happonen ja työmies Paavo Räsänen. Tulen ääressä on pitkäpartainen työmies Matti Turunen (Mutru-Matti) Tuusniemeltä.

Vesitiestä elinvoimaa

Laivojen kausi merkitsi vesistön rikkoman seudun elinvoimaisuutta. Se oli tulevaisuuden alkua ja vehmersalmelaisen sammon takomista.

Nykyisin alkuperäinen Sammon taonta -teos on nähtävissä Ateneumissa ja on maamme arvokkain taideteos. Joitakin vuosia sitten teos oli sijoitettuna presidentin linnaan.

Maalaus liittyy läheisesti Kalevalan kokoonpanoon, jossa Väinämöinen ”lennättää Ilmarisen Pohjolaan sampoa takomaan.” Suomalainen Sampo on sittemmin muuttunut ”iskusanaksi”, jolla on vahvaa symboliarvoa. Se tuottaa hyvää tulevaisuutta, ehtymätöntä energiaa ja kestävää kehitystä. Kalevalan Sampo on juurtunut suomalaisten tuotteiden ja yritysten nimiin. Se on säilyttänyt puolustustahtonsa sekä voimansa myös arkipäivän kielenkäytössä.

Aune Räsänen, Vehmersalmi