Aihearkisto: Uncategorized

Seuran nettisivut on uusittu

Savon kielen seuran nettisivut internetissa kokivat muodonmuutoksen.
Nyt www.savonkielenseura.fi    etusivu kuvineen  toivottaa  katselijan tervetulleeksi  kesäiselle murretorille. Puheenjohtaja Seppo Kononen selventää savon kielen syvintä olemusta:  ”savolaenen ee pyri koskaaan narroomaan kuulijoetaan vuoan ja aenoastaan sannoo tottuuven tai oman kantasa pitemmän kuavan mukkaan,  mutkan kaatta.”

Pitemmän kaavan mukaan, noin sadalla sivulla  seura esittäytyy. Toiminta-osastossa kerrotaan muun muassa  keihäänheittäjä Antti Ruuskasen valinnasta Yljpiäviäntäjksi ja juhlallisuuksista Pielavedellä. Keskeisinä toimintona esitellään  vuotuiset  murretorit ja murremestaruuskilpailut, on historiaa ja ajantasaista tietoa.  Myös  löytyvät  Suomen Heimot ry:n murteella puhumisen SM-kilpailujen tulokset  kautta aikojen. Luettelo onkin  savolaisten  kannalta kunniakas. Savon kielen seuran 30-vuotishistoriikki ”Joutavilla jottaen se tietättää ” on  kokonaisuudessaan luettavissa. Arkisto-osastolla on tallessa kaksituhat- luvun  toimintasuunnitelmat ja –kertomukset.  Kiinnostaviin uutisiin ja  Aakustien sisältöihin vuodesta 2008 viitataan etusivun vinkeissä, josta niitä pääsee lukemaan suoraan näpäyttämällä.  Palautetta  voi antaa nettisivulla olevan viestin lomakkeen avulla.  Sivujen sisältöä päivitetään ajan tasalla.

Edelliset nettisivut palvelivat vuosikymmenen, ja esitystekniikka ehti jo muuttua.  Alun perin  sivut rakensi Saunalahden palvelimelle  Kari Tiihonen. Sittemmin sivuja päivitti pitkään Eero Mantere. www.savonkieleneseura.fi   sivuston uusimistyön teki  Pekka Ollikainen; hän on opettanut kotisivujen tekemistä kansalaisopiston kursseilla.  Uudet sivut on tehty WordPress-julkaisualustalle  ja sijaitsevat Easylinehost Finland Oy palvelimella.

Aakusteista tehdään korpus

Kielentutkijat ja muutkin humanistit ovat kiinnostuneita savolaiskulttuurin iänenkannattajan sisällöstä.  Kansalliskirjastossa olevista Aakustin  2000 -2013 vuosikerroista tehdään sähköinen tekstikokoelma, korpus.

Korpukset kielentutkijoille arvokkaita työkaluja. Niiden avulla tutkimusaineistosta voidaan tehdä sähköisiä hakuja ja tutkia tekstin sisältämää kieltä. Tekstikorpuksia ja niihin liittyviä  palveluja tarjoaa tutkijoille  esimerkiksi Korp (https://kkorp.csc.fi ). Korpia ylläpitävät yhteistyössä  CSC Tieteen tietotekniikan keskus ja kansallinen FIN-CLARIN-konsortio.  Viimeksimainittu on suomalainen osa kielentutkimuksen ja muiden humanististen tieteiden yhteistä eurooppalaista CLARIN- tutkimusinfrastrukturia.   FINCLARIN konsortion jäsenenä on  suomalaisia yliopistoja ja korkeakouluja, Kotimaisten kielen keskus (Kotus )  ja Tieteen  tietotekniikan keskus (CSC).

FIN-CLARIN tarjoaman aineiston käyttö on tutkijalle maksutonta. Aineistot tulevat saataville Korpin tai vastaavan palvelun kautta. Pääsy kokonaisiin teksteihin edellyttää käyttäjätunnusta, salasanaa ja tehtävää,  joka sisältää tutkimustyötä.  Tekstistä poimitaan myös lyhyitä katkelmia, jossa on rajallinen konteksti esimerkiksi virke  tai kappale.  Nämä katkelmat ovat hakuliittymän kautta julkisesti saatavissa. Projektisuunnittelija Imre  Bartis  FIN_CLARIN  edustajana kysyi lupaa koota Aakustin sisältöjä korpukseen. Kielentutkijoiden lisäksi arveli hän aineiston kiinnostavan muiden humanististen alojen tutkijoita, jotka kipeästi tarvitsevat monipuolisia, ajanmukaisia ja riittävän laajoja aineistoja. Tekijänoikeuskysymykset ovat monesti siellä hankalasti ohitettavia.

Koska tähän saakka  Aakustissa julkaistujen aineistojen käyttöä tieteellisiin tarkoituksiin ei tekijänoikeudellisesti  tai muuten ole rajoitettu,  kunniapuheenjohtaja, puheenjohtaja ja sihteeri  antoivat  luvan  2000- 2013  Aakustien  palvella tutkimusta. Hyvähän se on että tutkitaan! totesi Seppo Kononen.

Eila Ollikainen

Seppo Konoselle kotiseutuneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti on myöntänyt  kotiseutuneuvoksen arvonimen artikkelitoimittaja Seppo Konoselle Kaavilta.

Seppo Kononen vaikuttaa aktiivisesti monella saralla kotiseututyössä.  Kaavin pitäjäseuranpuheenjohtajana hän on ollut vetämässä Juutilan valimomuseon kunnostustyötä  sekä virittämässä kaskiperinnetilan Telkkämäen käyttöä.  Savon murteen taitajana  hänet  tunnetaan juontajana   perinnetapahtumissa ja  pelimanniyhtyeiden esiintymisissä Pohjois-Savossa ja Kaustisilla.  Hän soittaa yhtyekokoonpanoissa mandoliinia ja viulua. Kononen soittaa tilanteen mukaan  myös huuliharppua

Kononen on nykyisin  Savon kielen seuran puheenjohtaja ja kuuluu Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liiton hallitukseen.

Hän on  työskennellyt monissa sanomalehdissä,  viimeksi Savon Sanomissa artikkelitoimittajana, josta  jäi eläkkeelle  2014.  Monipuolinen kirjoittaja on  palkittu valtion tiedonjulkistamispalkinnolla ja  Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla.

19.12.2014

Osmo Hänninen johti Savon kielen seuraa 32 vuotta Nyt vuorossa poeka oman kielen keskeltä

Osmo Hänninen johti Savon kielen seuraa 32 vuotta

Nyt vuorossa poeka oman kielen keskeltä

Savon kielen seuran vuosikokouksessa 29.3.koettiin historiallinen hetki. Kun seuran sääntöjen kohtaa ”valitaan joka toinen vuosi puheenjohtaja” on perustamisesta lähtien tulkittu sananmukaisesti ja valittu puheenjohtajaksi professori Osmo Hänninen, 74 , hän halusi nyt 32 vuoden jälkeen siirtyä syrjään seuran ohjaimista. Uudeksi puheenjohtajaksi kokous valitsi yksimielisesti artikkelitoimittaja Seppo Konosen, 68 Kuopiosta.

WPj.t

Kunniapuheenjohtaja Osmo Hänninen (vas)  ja uusi puheenjohtaja Seppo Kononen

Sukupolvien vaihdoksesta ei oikein voi puhua mutta taustan mukana tuomasta näkemyserosta. Osmo Hänninen muutti 1970-luvulla Savoon ensimmäisten Kuopion yliopiston professorien joukossa ja on akateemisen uran ohessa tullut tunnetuksi savolaisuuden unilukkarina ja puolestapuhujana. Nyt uatran kärkeen asettui syntymäsavolainen Seppo Kononen, joka on laajentanut lehtimiehen näkemyksiä työskentelemällä maakunnan ja kotimaan ulkopuolellakin.

– Terve männöö Osmo ja tervetulloo Seppo, toivotti pitkään seuran hallituksessa jäsenenä ja varapuheenjohtajana toiminut Ritva Kokander eroavalle puheenjohtajalle osoittamissaan sanoissa.

_- Sinulla on ollut uranuurtajan armolahja kuten olen aikaisemminkin sanonut. Olet ollut enemmän kuin rohvessori, olet ollut rohveetta, kun tulit sanomaan, että meillä on jottaen sellasta mitä ee muilla ja rohkasit tuomaan esille! Nyt on nostoo paekalle oma poeka oman kielen keskeltä!

Eroavan puheenjohtajan Osmo Hännisen mielestä hänellä on kiitoksen syytä, niin paljon täällä on tullut lisää elinvuosia nauramalla. Savolaisten heimo ei hänen mielestään ole saanut ansaitsemaansa arvostusta esimerkiksi siitä työstä mitä he tekivät raivattuaan Karjalan ja Ruotsin metsiä asutukselle. Jos savolaiset eivät uskalla olla omia itseänsä on se kuin yrittäisi nousta kivi sylissä ylös.

Vaikka Osmo Hänninen on asunut lähes neljäkymmentä vuotta Kuopiossa, savon murretta hän ei ole ole oppinut viäntämään, mikä on ollut leikinlaskun aihe Savon kielen seuran piirissä. Mutta savolainen hän on sukujuuriltaan, isä Hankamäestä jossa on suvun kantapaikka ja äiti Tyrnävältä.