Aihearkisto: Yleinen

Savolainen messu nyt Kiuruvedellä

Savolaisesta messusta on tulossa mieluinen perinne Savon kielen seuralle. Iisalmen Kustaa Aadolfin kirkon, Suonenjoen ja Nilsiän kirkon kokoonnutaan sanankuuloon tällä kertaa Kiuruveden kirkossa sunnuntaina syyskuun 20. päivänä. Jumalanpalvelus alkaa normaaliin tapaan klo 10, ja sen jälkeen jatketaan yhdessäoloa vielä kirkkokahveilla.

Saarnastuoliin nousee Kuopion Männistön seurakunnan kappalainen Heikki Hyvärinen, joka on kääntänyt jo aiemminkin savoksi Raamatun tekstejä ja kuuluu myös Savon kielen seuran hallitukseen. Savoksi Hyvärinen toimittaa myös liturgian. Sanankuulijat pääsevät hekin ääneen savoksi, kun virsien joukkoon otetaan muutamia Savon murremestari Irja Pääkkösen (Turusen) hengellisiä runoja vanhoihin tuttuihin virsisävelmiin.

Hengellisessä katsannossa Kiuruvesi on yksi Pohjois-Savon keskeisiä seurakuntia. Körttiläisyys sai vahvan aseman heti syntyessään ja on myös säilyttänyt sen kohta kahden vuosisadan ajan niin Malmivaaran kuin Simojoenkin sukuun kuuluneitten pappiensa kuin Aku Rädyn tapaisten maallikkosaarnaajienkin ansiosta.

Kiuruveden nykyinen kirkko nousi mäelleen Kiurujärven rantaan sotavuosina, kun aiempi puinen ristikirkko oli tuhoutunut tulipalossa vuonna 1937. Palaneen kirkon perustuksilla ovat nyt sankarihaudat. Saarnastuolin kohdalla lepää Kiuruveden kappalaisena toiminut Eljas Simojoki, urkurin paikalla Pielaveden kanttori Tauno Jauhiainen, Kiuruveden poikia hänkin.

Kiuruveden nykyinen kirkkoherra Kimmo Kivilä vihittiin virkaansa viime elokuussa. Kanttorina on Teresa Ahola. Arkkitehti Bertel Liljekvistin suunnittelema kirkko on suuri, joten korona-aikanakin sinne mahtuu runsaasti väkeä. Taiteilija Uuno Eskolan mosaiikkipaloista kokoama suurikokoinen alttaritaulu saatiin vuonna 1953 lahjoituksena Kiuruvedellä syntyneeltä Evi Jäderholmilta, joka teki menestyksekkään uran kauppiaana Helsingissä. Alttaritaulu kuvaa Kristusta ristillä kahden rikollisen ympäröimänä.

Murrekisa siirtyy koronaviruksen vuoksi

Valtioneuvoston maanantaina 16.3. 2020 antaman ohjeistuksen mukaan joudutaan perumaan Savon murremestaruuskilpailu, joka oli tarkoitus pitää Kuopiossa Pohjois-Savon liiton maakuntasalissa lauantaina 21.3. Samalla jää pitämättä myös Savon kielen seuran vuosikokous.
Murremestaruuskilpailu järjestetään sopivassa tilaisuudessa sen jälkeen, kun karanteeniaika on ohi.Kesän murretorin kohtalo selviää aikanaan, kun nähdään, miten nyt päätetyt toimet ovat vaikuttaneet.

Kalakukkomestari sai muistolaatan leipomonsa seinään

 

Kaikkien aikojen kuuluisimiin kuopiolaisiin kuuluva kalakukkomestari Hanna Partanen sai ansaitsemansa muistolaatan kotitalonsa ulkoseinään Kuopion Kasarmikadulla perjantaina 6.9. 2019. Laatan toteutti Kuopion kaupunki Savon kielen seuran aloitteen pohjalta. Laatan juhlavassa paljastustilaisuudessa puhuivat kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, Savon kielen seuran varapuheenjohtaja Tuula Ollila ja Kalakukkoleipomo Hanna Partanen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Kekäläinen.

Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen ja Savon kielen seuran varapuheenjohtaja Tuula Ollila Hanna Partasen muistolaatan edessä, airueitten ympäröimänä. Viiston kulmaseinän paikalla oli joskus ovi.

Hanna Partanen oli juuriltaan Kermanin kuulua kalastajasukua Kuopion Lehtoniemestä. Hän oli syntynyt vuonna 1891 ja kuoli 1961 eli tasan 50 vuotta sitten. Muistopuheissa kävi ilmi, miten Hanna oli luonteeltaan äärimmäisen työteliäs ja ammatilleen omistautunut, mutta samalla myös rohkea liikenainen, joka ei pelännyt julkisuutta.
Suomen tai Yhdysvaltojen presidenteille leivotut kukot tai Miss Universumin aviopuoliso Gil Hilario pyörittämässä kukkoa Hannan kanssa Kuopion-vierailun yhteydessä 1950-luvulla tekivät Hannasta ”brändin”, ennenkuin tuota sanaa oli vielä Suomessa edes keksitty. Savon Sanomain legendaarinen pakinoitsija Aapeli kuului hänkin Hannan ja hänen kukkojensa ihailijoihin ja ylistä pakinassaan Hannaa kirjailija Minna Canthin vertaiseksi ”kalakukkojen sepittäjäksi”.
Ajatus muistolaatasta heräsi Savon kielen seurassa vuoden 2017 murretorin yhteydessä, kun seuran hallitukseen kuuluvat Tuula Ollila, Auli Poutiainen ja Raili Pursiainen esittivät kuvaelman Kuopion kolmesta kovasta naisesta Minna Canthista, Elisabeth Stenius-Aarneenkalliosta ja Hanna Partasesta. Ollila oli pukeutunut naisten oikeuksia ajaneeksi Eslisabethiksi, Poutiainen Minnaksi ja Pursiainen Hannaksi.
Heti saman vuoden syksyllä jätettiin kaupunginhallitukselle ehdotus muistolaatasta. Paikka sille löytyi luontevasti kalakukkoleipomon tontilta Kasarmi- ja Tulliportinkatujen kulmauksessa, missä leipomon toiminta alkoi vuonna 1930 ja jatkuu edelleen.
Pitkää päivää tehnyt Hanna piti myymäläänsä auki myös iltaisin, ja tuo perinne jatkuu myös tänään. Uunituore kalakukko Kuopiosta matkalle lähdettäessä – siitäpä ei tuliainen parane!

Seppo Kononen