Aihearkisto: Yleinen

Kalakukkomestari sai muistolaatan leipomonsa seinään

 

Kaikkien aikojen kuuluisimiin kuopiolaisiin kuuluva kalakukkomestari Hanna Partanen sai ansaitsemansa muistolaatan kotitalonsa ulkoseinään Kuopion Kasarmikadulla perjantaina 6.9. 2019. Laatan toteutti Kuopion kaupunki Savon kielen seuran aloitteen pohjalta. Laatan juhlavassa paljastustilaisuudessa puhuivat kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, Savon kielen seuran varapuheenjohtaja Tuula Ollila ja Kalakukkoleipomo Hanna Partanen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Kekäläinen.

Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen ja Savon kielen seuran varapuheenjohtaja Tuula Ollila Hanna Partasen muistolaatan edessä, airueitten ympäröimänä. Viiston kulmaseinän paikalla oli joskus ovi.

Hanna Partanen oli juuriltaan Kermanin kuulua kalastajasukua Kuopion Lehtoniemestä. Hän oli syntynyt vuonna 1891 ja kuoli 1961 eli tasan 50 vuotta sitten. Muistopuheissa kävi ilmi, miten Hanna oli luonteeltaan äärimmäisen työteliäs ja ammatilleen omistautunut, mutta samalla myös rohkea liikenainen, joka ei pelännyt julkisuutta.
Suomen tai Yhdysvaltojen presidenteille leivotut kukot tai Miss Universumin aviopuoliso Gil Hilario pyörittämässä kukkoa Hannan kanssa Kuopion-vierailun yhteydessä 1950-luvulla tekivät Hannasta ”brändin”, ennenkuin tuota sanaa oli vielä Suomessa edes keksitty. Savon Sanomain legendaarinen pakinoitsija Aapeli kuului hänkin Hannan ja hänen kukkojensa ihailijoihin ja ylistä pakinassaan Hannaa kirjailija Minna Canthin vertaiseksi ”kalakukkojen sepittäjäksi”.
Ajatus muistolaatasta heräsi Savon kielen seurassa vuoden 2017 murretorin yhteydessä, kun seuran hallitukseen kuuluvat Tuula Ollila, Auli Poutiainen ja Raili Pursiainen esittivät kuvaelman Kuopion kolmesta kovasta naisesta Minna Canthista, Elisabeth Stenius-Aarneenkalliosta ja Hanna Partasesta. Ollila oli pukeutunut naisten oikeuksia ajaneeksi Eslisabethiksi, Poutiainen Minnaksi ja Pursiainen Hannaksi.
Heti saman vuoden syksyllä jätettiin kaupunginhallitukselle ehdotus muistolaatasta. Paikka sille löytyi luontevasti kalakukkoleipomon tontilta Kasarmi- ja Tulliportinkatujen kulmauksessa, missä leipomon toiminta alkoi vuonna 1930 ja jatkuu edelleen.
Pitkää päivää tehnyt Hanna piti myymäläänsä auki myös iltaisin, ja tuo perinne jatkuu myös tänään. Uunituore kalakukko Kuopiosta matkalle lähdettäessä – siitäpä ei tuliainen parane!

Seppo Kononen

 

 

 

Antti Heikkinen saarnaa savolaisessa kirkkopyhässä 15.09. 2019

Kirjailija Antti Heikkinen on lupautunut pitämään saarnan savolaisessa kirkkopyhässä, joka Savon kielen seuran aloitteesta pidetään Nilsiän kirkossa sunnuntaina 15.9. 2019

klo 10 alkaen.

Nilsiäläisenä Heikkinen taitaa savon murteen, jota hän on käyttänyt ennakkoluulottomasti myös romaaneissaan. Mitä uskonasioihin tulee, sukujuuriltaankin Heikkinen on Nilsiän suuren körttijohtajan Paavo Ruotsalaisen jälkeläisiä viidennessä polvessa.

Jumalanpalveluksen liturgian toimittaa Nilsiän pappi, rovasti Raili Pursiainen, joka on jo aiemminkin on kääntänyt kirkollisia tekstejä savoksi. Omaa tuttua murrettaan pääsevät käyttämään myös seurakuntalaiset, kun kuopiolainen murremestari Irja Turunen on sepittänyt savoksi tukun virsiä vanhoihin virsisävelmiin. Esilaulajana on Nilsiän pussihousukerho pelimannien säestyksellä. Kerho esiintyy myös jumalanpalveluksen jälkeisessä kahvi- ja jutteluhetkessä seurakuntatalolla.

Savolainen kirkkopyhä on nyt kolmas. Aiemmat ovat olleet Iisalmessa ja Suonenjoella, ja kirkkonkansaakin oli molemmissa mukavasti.

Murremestariksi talkkunan voimalla

Savossa on tiedetty aina, että ”talkkunassa on voima ja terveys”. Savon vuoden 2019 murremestaruuskilpailussa todettiin, että talkkunan pitkäaikaisella käytöllä ihminen saa itselleen myös kasvantavääräät leukaperät. Näin siksi, että uudeksi murremestariksi itsensä haastellut kuopiolainen Mikko Kokkonen on talkkunan valmistaja jo neljännessä polvessa. Kurkiharjun Rantalan tilalla tätä savolaista perinneherkkua on tehty yhtäjaksoisesti aina vuodesta 1914 lähtien.

Kuopiolaisesta Mikko Kokkosesta tuli Savon vuoden 2019 murremestari kaikin tuomariäänin, kertoi arviointia johtanut Savon kielen seuran varapuhernjohtaja Tuula Ollila.

 

Talkkunastakin Kokkosella olisi varmasti puhelemista riittänyt, mutta kolmiminuuttisessa kilpailutarinassaan hän kuvaili herkullisin sanankääntein, mitä kaikkea oli tapahtunut, kun hän oli käynyt ostamassa sianporsaan naapurikylästä Jännevirralta Hannu Hyväriseltä, presidentti Martti Ahtisaaren Eeva-vaimon veljeltä.

Näiltä pohjilta porsaskin ristittiin presidentin kaimaksi. Tätä Kokkonen ei tosin tohtinut kertoa Eeva Ahtisaarelle, joka oli hänelle myöhemmin soittanut ja tilannut Mäntyniemeen Rantalan talkkunaa saatuaan maistaa sitä muutaman kerran Kuopion-matkallaan.

Talkkunafarmari on tiedetty hyväpuheiseksi mieheksi, mutta murremestaruuskilpailuihin hän osallistui nyt ensi kertaa – ja nytkin aivan viime tipassa.

Kehotuksen osallistumisesta hän sai vasta edellisiltana ystävältään, kahden vuoden takaiselta murremestarilta Fransisco ”Paco” Nuccilta, johon hän oli tutustunut 1990-luvulla messumatkoillaan. Kilpailun jälkeen Nucci kertoi tienneensä etukäteen ystävänsä menestyksen. ”Näin yöllä unen, että Mikko voittaa”, kuten sitten kävikin.

Julkisena puhujana Kokkonen ei ollut missään nimessä ensikertalainen, vaan talkkunanvalmistuksen ohessa hän on kiertänyt eri puolilla maata omien sanojensa mukaan ”myymässä maalaisjärkeä yritysten johtajille, miten koneet saadaan pyörimään”.

Viime aikoina hän on toiminut aktiivisesti myös Finnpulp-hankkeen nostattamassa Kallaveden suojeluhankkeessa. Ennen murremestaruutta hän tuli jo hyväksi kakkoseksi kansanäänestyksessä suosituimmasta kuopiolaisesta.

36 vuotta toiminut Savon kielen seura on nimennyt murremestareita vuosituhannen vaihteesta lähtien. Tämänkertaiseen murremestaruuskisaan lähti mukaan kaikkiaan kahdeksan henkilöä – neljä naista ja neljä miestä – eri puolilta Pohjois-Savoa.

Vuoden 2019 murrekisaan lähti mukaan kahdeksan savon taitajaa. Taso oli tuomariston ja yleisönkin mielestä kilpailuhistorian korkein.

Tuomaristokolmikon muodostaneet seuran hallituksen jäsenet Tuula Ollila, Auli Poutiainen ja Keijo Karhunen kiittelivät, että puheiltaan kilpailu oli kaikkien aikojen korkeatasoisin.

Milja Tuovinen Varkaudesta kertoili runomitalla ihmiselon eri puolista ja Terttu Rautiainen Tervosta harharetkistä pikkuauton kuskina. Anneli Hujala Siilinjärveltä muisteli värikkäästi käyntiään lääkärillä suolivaivojen vuoksi ja Pirjo Kartano Kuopiosta taas, millaista oli olla tyttösenä sahalla töissä Iisvedellä.

62 vuotta itseään puhumalla elättänyt Juha Uhlgren sanoi tulleensa kisaan Rautavaaralta ”rikkinäisen kapulasillan takaa”. Vieläkin kauempaa oli saapunut muuruveteläissyntyinen Juha Mertanen, joka Sastamalaan muuttaneena kertoi, millaista on elää savolaisena jäyhien satakuntalaisten joukossa. Pekka Vepsäläinen Vesannolta hauskutti Pohjois-Savon liiton maakuntasalin yli satapäistä kuulijakuntaa tuttavansa Aalen emävaleilla.

Tavan mukaan kilpailussa valittiin vain murremestari, kaikki muut olivat hyviä kakkosia. Uusi mestari ja muutama muukin kilpailuun osallistunut esittäytyy suurelle yleisölle ensi kesän murretorilla Kuopiossa heinäkuun alussa. Elokuussa Savon kolmihenkinen joukkue kisaa Suomen-mestaruudesta Helsingissä.

Seppo Kononen