Aihearkisto: Yleinen

Keleperi on nyt kansien välissä

Iisalmelainen Aarno Kellberg (1932-2015) kirjoitti elinaikanaan monta kirjaa, nuortenkirjoja, romaaneja, näytelmiä ja kuunnelmia, ja tallensi niihin lukemattomia ihmiskohtaloita.

Monitoiminen kulttuuriyrittäjä Minna Kettunen julkaisi hänen elämäkertansa syyskuun 30. päivänä 2018. Kellbergille hyvinkin läheisessä paikassa, Iisalmen kulttuurikeskuksessa, oli häntä muistelemassa puolensataa lähiomaista ja ystävää.

 

 

Pirkko Kellberg (oikealla) ja Minna Kettunen ovat Aarno Kellbergin tärkeät ja läheiset naiset, toinen vaimona, toinen elämäkerran kirjoittajana.

 

Monitoiminen kulttuuriyrittäjä Minna Kettunen julkaisi hänen elämäkertansa syyskuun 30. päivänä 2018. Kellbergille hyvinkin läheisessä paikassa, Iisalmen kulttuurikeskuksessa, oli häntä muistelemassa puolensataa lähiomaista ja ystävää.

89-sivuinen Isän poika, tarinoita Aarno Kellbergistä, on nasakka ja mukavasti kuvitettu teos oman aikansa aitosavolaisesta kulttuurivaikuttajasta. Kettunen osoittaa, miten Keleperissä oli miestä moneen lähtöön. Opettajantoimensa ohessa hän ei ollut vain tuottelias kirjailija, vaan myös taitava taidemaalari, innokas metsästäjä, ahkera yhdistysihminen, harras luonnonystävä ja uuttera metsienhoitaja.

 

Sekin pitää muistaa, että reheväkielisenä ja samalla myös tietäväisenä miehenä Aarno Kellberg oli yksi aikansa suosituimmista puhetyöläisistä. Erityisesti kotiseutunsa Iisalmen historiasta ja merkkihenkilöistä hänellä riitti juttuja loputtomiin.

Ruotsinkielisestä sukunimestään huolimatta Keleperi oli aito savolainen seitsemännessä polvessa. Kantaisä oli tullut Iisalmelle ns. pikkuvihan aikaan 1740-luvun alussa Ruotsin armeijan sotamiehenä. Sodan päätyttyä hän jäi ruotusotamieheksi Iisalmeen ja avioitui paikallisen savolaistytön kanssa. Suvun miehet jatkoivat ruotusotamiesperinnettä usean sukupolven ajan.

Myöhemmin Kellbergin suku opittiin tuntemaan kauppiaina, mutta yksi Isän poika -teoksen kiintoisista tarinoista on, että jo Aarnon Eino-isällä oli hyvin vankat kirjalliset taipumukset. Omista kansalaissodan ajan kokemuksistaan hän kirjoitti kertomuksen nimellä Kylä kapinan rajalla, jota ei kuitenkaan koskaan julkaistu. Teksti oli niin vaikuttavaa, että kirjailija Olavi Siippainen oli käsikirjoituksen luettuaan kehottanut kirjailijaksi mielivää Aarnoa ottamaan oppia isästään.

Savon kielen seura oli yksi niistä yhdistyksissä, joissa Aarno Kellbergillä oli iso merkitys. Hän oli perustamassa seuraa vuonna 1982 ja toimi vuosia varapuheenjohtajana. Yhdessä puheenjohtaja Osmo Hännisen ja kotiseutuneuvos Unto Eskelisen kanssa hän antoi seuralle äänen ja kasvot ja oli näin edesauttamassa sitä Suomen murteitten ylösnousua, joka 1980-luvulla käynnistyi.

Suuret kustantamot eivät tänään juuri ole halukkaita julkaisemaan omien kirjailijoittensa elämäkertoja, olivat nämä elinaikanaan miten suosittuja tahansa. Minna Kettuselle Isän pojan kirjoittaminen oli sydämen asia, ja näin hän päätyi myös julkaisemaan teoksen oman Väärnin pappila -yhtiönsä kautta. Sieltä kirjaa voi myös tiedustella vaikkapa sähköpostiosoitteen www.vaarninpappila.fi:n välityksellä.

Seppo Kononen

Maailmaa parannetaan myös kolmipäiväisellä murretorilla

Murretori on ollut olennainen osa Kuopion kesäistä torielämää koko tämän kuluvan vuosituhannen ajan ja niin myös tänä kesänä. Savon kielen seuran järjestämä kolmipäiväinen murreiloittelu alkaa Kuopion kauppatorilla ensi viikona torstaina 5.7. ja päättyy lauantaina 7.7. Puhetta ja musiikkia on tarjolla päivittäin puolisentoista tuntia klo 12-13.30. Jos ei maailma puhumalla paranne, niin ainakin se tuntuu hetken aikaa hauskemmalta.

Kun Kuopiossa ja Savossa ollaan, niin päällimmäisenä kuuluu torilla väistämättä savon murre kaikin maustein tämän vuoden murremestarin Keijo Karhusen ja muiden tunnustettujen murteenpuhujien johdolla. Mutta samaan kuoroon mahtuu toki myös maan muitten murteitten edustajia aina Suomen Turkua myöten. Eri toten päätöspäivälle lauantaille on valmisteltu tuhti karjalainen kattaus, kun on laskettu, että jopa joka viidennellä savolaisella on juuria Karjalassa.

Suomen murremestaruuskilpailuissa on nyt välivuosi, mutta takavuosilta menestystä on tullut savolaisille roppakaupalla. Esimerkiksi vuosi sitten Savon kielen seuran joukkue voitti joukkuemestaruuden..

Murre ei kuulu vain puheessa, vaan yhtä lailla se tulee esiin myös laulussa ja soitossa. Murretorilla musiikkia savolaiseen tapaan kuullaan muun muassa Kuopion pelimanneilta ja Nilsiän pussihousukerholta. Lukuhaluisille torilla on tarjolla savolaista kirjallisuutta.

Keijo Karhusesta Savon vuoden 2018 murremestari

Naisen nauru väärällä hetkellä on koitunut monen miehen turmioksi, mutta Keijo Karhusen kohdalla tuo nauru osui onneksi kohdalleen. Naisten kauneudenhoitoon tarvittavan valokynän hankinnasta kertovalla jutullaan kuopiolainen ex-poliisi tarinoi itsensä Savon vuoden 2018 murremestariksi Kuopiossa lauantaina maaliskuun 17. päivänä.

Kisapaikalle Kuopion kaupunginkirjastoon saapunut naisyleisö nauroi silmät vesissä Karhusen monivaiheiselle ostosmatkalle, jossa valokynän hakijalla itselläänkään saati kisan miespuolisilla seuraajilla ei ollut etukäteen tietoa, mikä naisväen kaipaama valokynä on ja mihin sitä käytetään.

Karhunen oli jo poliisitoimessaan tunnettu hyvästä supliikistaan samaan tapaan kuin hänen poliisi-isänsäkin. Uusi mestari on sukuselvä savolainen sillä lisäyksellä, että äiti on viipurilaisia. Vuodesta 2017 lähtien Karhunen on ollut mukana Savon kielen seuran hallituksessa. Hän on harrastanut aktiivisesti kirjoittamista ja sopivasti ennen murremestaruutta hän sai valmiiksi ensimmäisen runokokoelmansa Aurinko sammui ihoni alle.

Vuoden 2018 murremestaruuskisaan osallistui seitsemän henkeä, neljä miestä ja kolme naista. Kilpailussa tehtiin iloista historiaa, kun mukaan oli saatu ensimmäistä kertaa savvoo huastava nuori. Vasta 10-vuotias Alma Nucci oli samalla myös ensimmäinen toisen polven edustaja kilpailussa, sillä hänen ”napolinsavolainen” isänsä oli mukana kaksi vuotta sitten ja myös voitti kisan.

Alma Nucci kertoi runomuodossa savolaisesta ja kuopiolaisesta elämänmenosta ja sai raadilta kunniamaininnan reippaasta esityksestään. Muutoin kilpailussa nimetään vain voittaja eikä panna muita esityksiä sen kummemmin paremmuusjärjestykseen. Miksi panisikaan, kun esitykset ovat yleensä hyviä. Savon Sanomat kokosi esityksistä kuvakoosteen, joka on nähtävissä lehden verkkosivuilla.

Keijo Karhusen ja Alma Nuccin lisäksi murrenäytteitään olivat antamassa iisalmelaiset Elina Siirola ja Teemu Oinonen, lapinlahtelainen Jouko Hiltunen ja kuopiolaiset Veikko Itkonen ja Maija Heikkinen.

Tuomaristona olivat Savon kielen seurasta Tuula Ollila ja Auli Poutiainen sekä kolmantena vuoden 2017 murremestari Saara Koskinen. Savon kielen seuran vuosikokouksessa annettiin Seppo Konoselle valtakirja jatkaa seuran puheenjohtajana, ja myös seuran hallitus säilyi pääosin ennallaan.