Toiminta

AAKUSTI 2/2023

Aakustin numero 2/2023 luettavissa nyt verkkosivuilla

Savon kielen seura r.y. keskeinen tavoite on savolaisen kulttuurin monipuolinen esiin tuominen ja tukeminen

"Savolaenen ee pyri koskaan narroomaan kuulijoetaan, vuan ja aenoastaan sannoo tottuuven tai oman kantansa pitemmän kuavan mukkaan, mutkan kaatta. Tervetulloo mukkaan seoraan!"

TUTUSTU TARKEMMIN SEURAN TOIMINTAAN

Säännöt

Ota yhteyttä
Puheenjohtaja Heikki Hyvärinen:
hyvarisheksa(a)gmail.com
Verkkosivujen ylläpito: Saara Kononen:
saara.kononen(a)protonmail.com

Viimeisimmät artikkelit

Savolaisen Kalevalan luentaa 28.2.2024
Vuosikokous 2024
Savolainen messu katsottavana netissä
Savolainen kirkkopyhä 10.9.
Murrepuhunnan kilpailut peruttu

Rieska-Kallen runosuoni sykki myös Karjalalle

Jos Siilinjärven Pöljältä lähteneeltä Kalle Väänäseltä on riittänyt savolaisille ”sanarrieskoo” jo vuosikymmeniksi hänen kuolemansa jälkeenkin, niin yhtä lailla tämän Rieska-Kalleksi sanotun sanantaitajan sydän sykki lämpimästi myös Karjalalle ja etenkin sen pääkaupungille Viipurille. Miksei olisi sykkinyt, kun juuri Viipuri oli hänen kotikaupunkinsa heti kolmivuotiaasta lähtien. LUE LISÄÄ

Savolaisilla menestystä murremittelössä

Kiertopalkintokin puhuttu ikiomaksi

Murteiden osaamisessa puhuen ja laulaen kilpailtiin 5-6.8. Ilmajoella. Molemmissa mittelöissä savon murteen taitajat menestyivät.

Murrepuhunnan SM-kilpailun järjesti Etelä-Pohjanmaan Murreseura Krannit. Suomen Heimojen ry jäsenjärjestöjen kierrättämässä mittelössä haettiin jo 11. Suomen murremestaria.

Murrepuhunnan joukkuekilpailun voitti Savon kielen seuran kolmihenkinen joukkue, eikä sitä voi sanoa suureksi yllätykseksi , sillä kilpailun historiassa vuosina savolaiset ovat ottaneet joukkuevoiton viisi kertaa. Kiertopalkinto, kookas lasiveistos luovutettiinkin savolaisille ikiomaksi.

Rakkain kilpakumppani Etelä-Pohjanmaan murreseura Krannit jäi toiseksi ja edelliskerran voittaja pohjoisen Väylän vaimot (Pello) kolmanneksi. Savon joukkueeseen kuuluivat murremestarit Paco Nucci ja Saara Koskinen sekä Teemu Oinonen Iisalmesta.

Paco Nucci savon murremestari

Muilta murrealueilta ei kertynyt kokonaisia joukkueita. Yksittäisiä kilpalijoita oli mukana muun muassa Juupajoelta ja Helsingistä. Uusien murrealueiden muka olo toi uutta väriä kilpailuun ja näkyi palkintosijoissa.

Suomen murremestariksi puhui itsensä Helsingin slangiseuraa , Stadin slangia edustanut Esko Vepsä, toiseksi Mervi Mäki Etelä-Pohjanmaan murreseura Krannista ja kolmanneksi Savon kielen seuran Paco Nucci.

Muita yksilökilpailun sijoituksia ei tavan mukaan ilmoitettu. Tuomariston valinnoissa painotettiin lavaesiintymistä ja suomen kielen istuttamista kansainvälistyvään maailmaan mistä savolaisten Paco Nucci on positiivinen esimerkki.

Kumpparjkengillä voittoon

Valtakunnallinen murrelaulukilpailu kuului Eteläpohjalaisten Spelien kansanmusiikkitapahtuman ohjelmaan. Kilpailuun piti lähettää kahden laulun näyte, joista karsittiin loppukilpailuun 6.8 esiintymään viisi finalistia. Kilpailijat esittivät finaalissa kappaleita murteella tulkiten.

Murrelaulukilpailun voittaja keskellä Anneli Valta-Lisitsin, toiset finalistit vasemmalta Jonna Anttila, Eila Korhonen, Juhani Lautamaja ja Matti Lehtinen.

Anneli Valta-Lisitsin lauloi finaalissa Jaakko Tepon Lypsykilpailun ja Seppo Konosen savontaman version tunnetusta tangosta La cumparsita , savoksi Kumpparjkengät. Ja voittohan sillä heltisi.

Tuomaristo arvosti esityksessä oikeaoppista savon murretta ja luonnollista äänen käyttöä. Toiseksi sijoittui Jonna Anttila Kurikasta, kolmanneksi Matti Lehtinen Sastamalasta.

Anneli Valta-Lisitsin on tunnettu esiintyjä Savossa. Hän voitti v. 2001 kaikkein ensimmäisen Suomen murremestaruuskilpailun Savonlinnassa, silloin kilpailu pidettiin Savon Kulttuuripäivien yhteydessä. Sittemmin voittoja on tullut karjankutsunnan SM-kilpailusta ja Savon murremestaruuskilpailusta.

Hän esiintyy huumoriyhtye Mahottomat ja Heinäahon näytelmäpiirin kanssa.

Sammon taontaa mallattiin ja maalattiin Vehmersalmella

Akseli Gallen-Gallelan kuuluisa ”Sammon taonta” on maalattu Vehmersalmella Mustaharjun talon rantarinteellä v.1893. Kauniit maisemat vetivät laivareittien varsille talojen peräkamareihin kesävieraita, koska silloin ei vielä ollut tapana rakentaa huviloita. Maaseutu oli kiinnostava aihe taidemaalareille. Myös tällöin säännnöllinen laivaliikenne merkitsi entistä vilkkaampaa ja laajempaa yhteyttä ”suureen maailmaan”. Siksi maatilamatkailulla on Vehmersalmella vanhat perinteet.

Mustaharjun taloon osautui taidemaalari Akseli Gallen-Gallela ja maalasi realistisen kalevalataulun ”Sammon taonta”. Hän käytti malleina paikkakunnan miehiä. Monet heistä taidemaalari tapasi KuopioLitmaniemi väliä liikennöivässä Ahtilaivassa.

Katselkaamme nyt tarkkaan ”Sammon taonta” valokuvaa, joka löytyy kirkkoherra Esko Kähkösen teoksesta 1982 ”Eräsijoista nykyiseksi Vehmersalmeksi”.

Alasimen vieressä on vehmersalmelainen työmies Taavetti Antikainen. Palkeen tangossa on maanviljelijä Aabel Happonen ja työmies Paavo Räsänen. Tulen ääressä on pitkäpartainen työmies Matti Turunen (Mutru-Matti) Tuusniemeltä.

Vesitiestä elinvoimaa

Laivojen kausi merkitsi vesistön rikkoman seudun elinvoimaisuutta. Se oli tulevaisuuden alkua ja vehmersalmelaisen sammon takomista.

Nykyisin alkuperäinen Sammon taonta -teos on nähtävissä Ateneumissa ja on maamme arvokkain taideteos. Joitakin vuosia sitten teos oli sijoitettuna presidentin linnaan.

Maalaus liittyy läheisesti Kalevalan kokoonpanoon, jossa Väinämöinen ”lennättää Ilmarisen Pohjolaan sampoa takomaan.” Suomalainen Sampo on sittemmin muuttunut ”iskusanaksi”, jolla on vahvaa symboliarvoa. Se tuottaa hyvää tulevaisuutta, ehtymätöntä energiaa ja kestävää kehitystä. Kalevalan Sampo on juurtunut suomalaisten tuotteiden ja yritysten nimiin. Se on säilyttänyt puolustustahtonsa sekä voimansa myös arkipäivän kielenkäytössä.

Aune Räsänen, Vehmersalmi

Kotiseutuneuvos Unto Eskelinen tulkitsi runoissaan savolaestentuntoja yli seitsemän vuosikymmenen ajan. Mies menee, laulu jää -valikoima tarjoaa nyt hänen mietteitään arkeen ja juhlaan.