Aihearkisto: Yleinen

Kiävästä murremestariksi

Reipasotteinen keiteleläinen metsäalan ammattilainen Saara Koskinen tuskin tunsi aikanaan kovin suuria henkisiä kärsimyksiä, kun Evon metsäkoulun toisheimoiset kurssikaverit nimesivät hänet savon murteen takia ”kiäväksi”. Jos lie kiäväksi puhuttelu joskus kismittänytkin, niin makea hyvitys tuli nyt muutaman vuosikymmenen viiveellä, kun Koskinen julistettiin tuomariston yksimielisellä päätöksellä Savon vuoden 2017 murremestariksi.

Rempseäoloinen Saara Koskinen ei häpeile savolaisuuttaan.

Murteen puhtauden ja rikkaan sanaston ohella kiiteltiin vuolaasti myös mestarin rempseää esiintymistä. Jos Koskinen päivätyössään Pielaveden metsänhoitohdistyksessä joutuu kuvaannollisesti puhumaan puille ja seurustelemaan pölkkyjen kanssa, niin vapaa-aikanaan hän pääsee sitten irrottelemaan ja ilottelemaan vapaasti näytelmissä ja niitten harjoituksissa. Keiteleellä Koskinen toimii myös harrastajateatterilaisten puheenjohtajana.

Murremestaruus oli tällä kertaa viiden kauppa. Saara Koskisen lisäksi mukaan lähtivät kuopiolainen Vilho Laakkonen, kaavilainen Eero Räsänen ja iisalmelainen Teemu Oinonen. Viides oli sitten kisoja seuraamaan tulleita Hämeen savolaisia johtanut tamperelainen Merja Vehviläinen, jonka juuret ovat Kiuruvedellä.

Murrekilpailun osanottajat (vasemmalta) Eero Räsänen,  Saara Koskinen, Vilho Laakkonen, Merja Vehviläinen ja Teemu Oinonen

Saara Koskisen  esitystä kuunneltiin keskittyneesti

Murre kiinnostaa, siitä todisti se, että Pohjois-Savon liiton täpötäydessä maakuntasalissa kisaa seurasi ennätyssuuri, yli satapäinen yleisö. Alun ”vapaalla osuudella” kilpailijat kertoivat yleensä värikkäin sanankääntein omista kokemuksistaan, ja kuulijain osaksi jäi arvioida, mikä puheista oli totta, mikä ei. Tuomaristokolmikossa olivat Savon kielen seurasta Tuula Ollila ja Auli Poutiainen sekä viime vuoden murremestari Fransisco ”Paco” Nucci.

Suomen ja maailman ainoa virallinen savontaja Olavi Rytkönen juonsi kisan tavoilleen uskollisen savolaisesti ja myös jonkinasteisessa juhlahengessä: on kulunut 20 vuotta siitä, kun Asterix-sarjakuva ilmestyi Rytkösen savontamana ja pani alulle murteiden ylösnousun koko valtakunnassa.

Murrekisan aluksi katsottiin joukolla valkokankaalta kuopiolaisen Jonas and I -yhtyeen ja Nightwish-yhtyeestä tutun Marco Hietalan uustulkinta Savolaisen laulusta. Englanninkielisessä Savo’s Songissa rytmi on vaihtunut reippaasta marssista viipyileväksi folkiksi, mutta sanat noudattelevat kauniisti August Ahlqvist-Oksasen alkuperäistä sanomaa. Yleisö oli tyytyväinen näkemäänsä ja kuulemaansa.

Ennen kilpailijain esityksiä pidettiin myös muistohetki takavuosien murremestarin Matti Korhosen muistolle. Juureva ja hyväpuheinen lapinlahtelainen kansanmies oli siirtynyt tuonilmaisiin muutamaa viikkoa aiemmin.

Tänä vuonna kisataan myös koko Suomen murremestaruudesta. Kilpailu käydään elokuun 5. päivänä Ilmajoella Suomen heimojen liiton vuosikokouksen yhteydessä. Kukin heimo saa lähettää kilpailuun kolmihenkisen joukkueen. Savossa se kootaan vuosien 2016 ja 2017 murrekisojen parhaimmistosta.

Kalevalata savon kielellä

Kalevalasta on tehty  monia käännöksiä,   jopa esperantoksi.  Yksi  hauskimmista lienee  Matti Lehmosen (1999) kääntämä  ”Kalevala savon kielellä”.  Rautalampilainen opettaja ja sanaseppo siinä tulkitsee  Kalevalan  tapahtumia ja tuntoja notkeilla sanoilla ja kielikuvilla.

Lopussa työn tekijä arvelee   / suatonj  runot syntymä-sijoilleen/kun ne saatonj Savon mualle/soepa-leokain seutuville /

Monellakaan  soepa-leuvalla ei niihin ole mahdollisuutta tutustua, sillä savonkielinen Kalevala on  ollut pitkään loppuunmyyty.

Kalevalan päivänä 28.2.  Savon kielen seuralaiset  tarjosivat immeisille mahdollisuuden kuulla savonkielistä  Kalevalaa   aidolla aksentilla esitettynä.  Kuopion torinaluskäytävän Apajan  esiintymistilasssa seuralaiset lukivat  Lehmosen savontamia runoja alkaen mualiman kyhhäätymisestä ja Väinämöisen synnystä.  Kahdessa tunnissa ja kahdeksassa runossa vasta ehdittiin  Pohjolaan, joten  saumaa jatkamiseen jäi  ensi vuodeksi.

Kalevalaa lukivat  Tuula Ollila, Eila Ollikainen,  Vilho Laakkonen,  Jukka Lappalainen,  Seppo Kononen, Jari Känninen,  Teuvo Laakkonen ja Raili Pursiainen, kaikki natiiveja eri puolilta maakuntaa.  Musiikillista nautintoa tarjoili  Kuopion kalevalaisten kanteleryhmä  Riikka Asikaisen  johdolla.

Kalevalaa savon kielellä tulkitsee Jukka Lappalainen Lapinlahdelta.   Kuopion kalevalaiset naiset tarjosivat soittimineen ja pukuineen musiikillista ja silmän iloa  Apajan käytävässä. 

Kolme päivää kielkylpyä Kuopion murretorilla

Napolin lahja Savolle, syntyperäinen italialainen  murremestari  Paco Nucci  käänsi katsojien pään Kuopion murretorin avajaisissa  torilavalla.   Pää lattiassa, jalat laipiossa hän kertoili  mikrofoniin  miten tuli Savoon ja havainnostaan  miten savon murretta viännetään.

Ei millään pahalla, se on savolainen puhevika.  Yläleuka männöö vasemmalle,  alaleuka oikeelle,  ja niin joutuin ettei puhuja ite huomoo, selvitti  mestari  ja toimittautui   lattialta pystyasentoon niin livakasti ettei sitäkään  heti huomannut.

Paco Nuccin mielestä savon murteen  oppimista edistää jos kävelee tuon tuostakin torin poikki,  kuuntelee ihmisten juttuja ja rupeaa puheisiin.

IMG_0390

Nilsiän pussihousukerho

Kuopion torilla tarjottiin kielkylpyä torstaista lauantaihin (21-23.7)  Savon kielen seuran järjestämällä murretorilla.  Kolmeen päivään sisältyi  huumoria, puhetta ja musiikkia torilavalta.   Kolmantena päivänä kylvetettiin  yhteisesti karjalaisten kanssa,  onhan karjalan kieltä ja murretta puhuttu Pohjois-Savossa  seitsemän vuosikymmentä.

Joka  päivä  myös laulettiin yhteisesti Kallavesj-laulu, jonka virallinen satavuotispäivä on elokuussa.

Savon kielen seuran puheenjohtaja Seppo Kononen piirteli avaussanoissa savon murteen rajoja Imatralta Ranualle, Ilomantsista Evijärvelle  ja uskoi niiden sisällä meidän  toinen toistaan ymmärtävän.  Vielä haaskempoo  jos ei ihan kaikee ymmärräkään, hän tuumi.

Murremestari  Hannakaisa Heikkinen lupasi murrepuheen hallitsevana Suomen mestarina valmentaa nykyistä mestaria ensi vuoden SM-kilpailuun. Eeva-Liisa Pennasella oli uutisia  Kalmalahden kolmesta taistelusta, joista  viimeisin on koskenut koulun rakentamista. Muutama  virsun kitkaas  tarvitaan ennen kuin koulu  saadaan, oli hänen arvionsa.  Avajaisten musiikkipuolesta vastasivat  Aapeli Rummukainen ja Kuopion pelimannit.

Perjantaina  lavalle noussut Nilsiän pussihousukerho lauloi mutta protestoi Esa Pakarisen säettä  keskustas on  tori Kuopion, onhan koilliskulmalta on tätä nykyä  aika matka torille.  Salme Harjusen kuvailun kohteena oli Säyneisen kylä,  Tarja Krögerin  Kuopion keskusta,  muutaman kuukauden kuluttua  yhtä ja samaa kaapuntia molemmat.

 

IMG_0392

Anneli Lujanen, (oikealla)  asuna  feressi  ja Pirjo Stranden sarafaani

Karjalais-savolaisen päivän juontajat Anneli Lujanen ja Pirjo Stranden toivat lavalle naisellista arvokkuutta  puvuillaan. He olivat pukeutuneet   feresiin ja  sarafaaniin,  jälkimmäisen luatija oli  vasta eilisiltana ehtinyt  purkaa hameesta harsinlangat.

Naiset  sanoivat pagisevansa mummon karjaloa, jota he olivat  opastunna koulussa ja välillä unohdunna, nyt eläkkeellä ruvenneet uudelleen muistelemaan. Somalta kuulosti vaikkei ihan kaikkea ellettynnä.

Pienen oppitunnin jälkeen jotakin osattiin. Persoonapronominit ovat  minä, sinä, häi, myö, työ, hyö .  Lauantai on suovattu, sunnuntai pyhäpäivä.

Viktor Jetsu, eläkkeellä oleva kanttori lauloi komeasti pajoja. Tunnettuun Laps olen kauniin  Karjalan-lauluun  hän  on kääntänyt  karjalankieliset sanat Vunukko olen tsoman Karjalan.  Säestyksestä huolehti tanjalkalla  Teuvo Leskinen.

IMG_0393

Heinäahon näytelmäpiirin karkausvuoden  sketsi

Päätöspäivän savolainen osuus oli Heinäahon näytelmäpiirin käsissä. Karkausvuoden vaaroista kertova sketsi on ohjelmistossa joka neljäs vuosi, joten ei pilata yllätystä  juonta paljastamalla.  Naurutakuulla sitä voisi mainostaa.

Eila Ollikainen