Finnskogen, suomalaismetsät, ovat olleet käsite aina 1600-luvulta, jolloin tuolloiselta Suur-Rautalammilta ja muualta Savosta lähteneet savolaisperheet saapuivat kaskeamaan Ruotsin ja Norjan välisten rajamaakuntien koskemattomia kuusikoita. Savon murre säilyi metsissä elävänä aina 1900-luvun alkuun, viimeinen savon taitaja Jussi Oinonen ehti käydä vielä Rautalammilla ennen kuolemaansa 1960-luvulla.

Vaikka savo on vaihtunut ruotsiksi ja norjaksi, savolaiset juuret kiinnostavat tänään erittäinkin paljon metsäsuomalaisten jälkeläisiä. Heistä yksi on, norjalainen elokuvaohjaaja Marte Hallem, joka kokosi oman sukunsa – alkuaan Kuosmasten – tarinan liki tunnin mittaiseksi dokumenttielokuvaksi Fremmed blod, Vierasta verta.

Puolitoista vuotta sitten se sai ensi-iltansa Norjassa, ja nyt tiistaina 8.11. sitä päästään katsomaan myös Kuopiossa suomeksi tekstitettynä. Ohjaaja Hallem on itse mukana kertomassa kuvastaan. Oman lisänsä iltaan antavat metsäsuomalaisten tunnetuimman runoilijan Dan Anderssonin laulut.

Tiistain tilaisuus Kuopion muotoiluakatemian Kristallisalissa Piispankatu 8:ssa alkaa klo 18. Järjestelyissä ovat mukana muun muassa Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitto ja Savon kielen seura.

Savolaisesta messusta on tulossa mieluinen perinne Savon kielen seuralle. Iisalmen Kustaa Aadolfin kirkon, Suonenjoen ja Nilsiän kirkon kokoonnutaan sanankuuloon tällä kertaa Kiuruveden kirkossa sunnuntaina syyskuun 20. päivänä. Jumalanpalvelus alkaa normaaliin tapaan klo 10, ja sen jälkeen jatketaan yhdessäoloa vielä kirkkokahveilla.

Saarnastuoliin nousee Kuopion Männistön seurakunnan kappalainen Heikki Hyvärinen, joka on kääntänyt jo aiemminkin savoksi Raamatun tekstejä ja kuuluu myös Savon kielen seuran hallitukseen. Savoksi Hyvärinen toimittaa myös liturgian. Sanankuulijat pääsevät hekin ääneen savoksi, kun virsien joukkoon otetaan muutamia Savon murremestari Irja Pääkkösen (Turusen) hengellisiä runoja vanhoihin tuttuihin virsisävelmiin.

Hengellisessä katsannossa Kiuruvesi on yksi Pohjois-Savon keskeisiä seurakuntia. Körttiläisyys sai vahvan aseman heti syntyessään ja on myös säilyttänyt sen kohta kahden vuosisadan ajan niin Malmivaaran kuin Simojoenkin sukuun kuuluneitten pappiensa kuin Aku Rädyn tapaisten maallikkosaarnaajienkin ansiosta.

Kiuruveden nykyinen kirkko nousi mäelleen Kiurujärven rantaan sotavuosina, kun aiempi puinen ristikirkko oli tuhoutunut tulipalossa vuonna 1937. Palaneen kirkon perustuksilla ovat nyt sankarihaudat. Saarnastuolin kohdalla lepää Kiuruveden kappalaisena toiminut Eljas Simojoki, urkurin paikalla Pielaveden kanttori Tauno Jauhiainen, Kiuruveden poikia hänkin.

Kiuruveden nykyinen kirkkoherra Kimmo Kivilä vihittiin virkaansa viime elokuussa. Kanttorina on Teresa Ahola. Arkkitehti Bertel Liljekvistin suunnittelema kirkko on suuri, joten korona-aikanakin sinne mahtuu runsaasti väkeä. Taiteilija Uuno Eskolan mosaiikkipaloista kokoama suurikokoinen alttaritaulu saatiin vuonna 1953 lahjoituksena Kiuruvedellä syntyneeltä Evi Jäderholmilta, joka teki menestyksekkään uran kauppiaana Helsingissä. Alttaritaulu kuvaa Kristusta ristillä kahden rikollisen ympäröimänä.