Lapinlahden Kiukonmäessä on varsinainen murrepesä. Savolaista murretta puhtaimmillaan. Kun muualla murteet ovat häviämässä, niin ”Syönmualla” murteet ovat säilyneet. Samalta alueelta kerättiin Savolaisen osakunnan aloitteesta v. 1932 sananlaskuja ja sanontoja. Erityisesti Samuli Kainulainen kunnostautui keräämällä yli 2000 sananlaskua. Samaan keräykseen Martti Laakso myös keräsi yli 2000 nimikettä.

Martin keräysalue oli Iisalmen, Sonkajärven ja Lapinlahden kuntien raja-alue. Samuli palkittiin kolmanneksi parhaana kerääjänä. Keräyksen tuloksista tietokoneella on valittu satamäärin sanontoja lehmästä ja hevosesta. Nämä laitetaan Pohjois-Ollikkalan tulevaan kyläkirjaan. Myös kansanmusiikki on kukoistanut samalla alueella. Mestaripelimanni Kalevi Kainulainen on soittanut vuosikymmeniä haitaria Pällikkään Pelimanneissa – ja kuuluu 65 kansanpelimannin joukkoon. Ei ihme, että pelimannien asuinalueen yksi tie Pällikkäällä nimettiin Pelimannitieksi.

Varsinaisesta Kiukonmäen, ”Haaskanmäen (yleiskielellä: hauska) pesästä” murteella puhumisen Suomen mestaruuden ovat voittaneet ”Lutjunperän Amalia” eli Anneli Valta-Lisitsin v. 2001 ja MaijaLiisa Korhonen v. 2007. Lisäksi samalta kylältä kotoisin oleva, äsken tuonilmaisiin muuttanut Matti Korhonen valittiin Savon murremestariksi vuonna 2014. Naapurikylältä eli Pällikkäältä Kalevi Puronheimo oli myös saanut Savon murremestarin arvon. Lapinlahden Martikkalasta oli kotoisin murremestari Irja Turunen – ja naapurikylästä Pörsänmäestä Marjatta Miettinen, joka on näytellyt Juhani Ahon Venny-puolisoa.

Anneli Valta-Lisitsin lypsäen murremestariksi. Ja kulkeepa tytär Petrakin äitinsä polkuja sieltä Lutjunperältä.

Maekki ja Annelj pistivät hynttyyt yhteen ja tekivät tolokun sivut nuamakirjaan. Siitä alako Tolokun Tyttöjen kysyntä kasvaa. Kun heitä usein on säestänyt rempseä kansanmusiikkiyhtye Mahottomat – naurunremakka on valmis. Taustalla usein ovat soittaneet Pällikkään Pelimannit. Jos tanssijalkaa on vipattanut, niin Taivaanrannan Haalarit tai Late Duo on antanut tahtia tansseille. Esimerkiksi Folklandia-risteilyllä porukka lauloi Jaakko Tepon Onnenkerjäläisistä Onnelliseen Augustiin. Ohjelma sopii kaikkialle paitsi kastajaisiin ja hautajaisiin. ”Ee parraeta pitoja iliman hupija!” Heenäahon näätelmäpiirin matkassa piäsöö savolaeseen sielunmaesemaan: ”Mitenkä se minuva niin makkeesti nukutti, vaekken muistanna ies ottoo unjliäkettä?” Lutjunperän Amalia – karjankutsuhuudon Suomen Mestari – tulloo sissään huutaen karjakutsuhuutoa. Siitä alakaa ukon moettiminen ja se, miten tympeetä suattaa elämä olla. Valopilikkuna nuoret kirvesmiespoejat. Kun ukko on tullunna tarpeeks moetittua, lopussa Siantappulaalu herisyttää kyyneleet silimään pelkästä ilosta.

Joskus ”Silikoniakka” (Maikki) tulla tupsahtaa sisälle iliman ennakkovarotusta. EU-tupatirektiivitarkastus kertoo mitä ihmeellisimpiä tirektiivejä ne on Rysselissä rustanneet mualaesimmeesten piän menoks. Toisessa kohtauksessa pahankurinen akka ripittää ukkosa, kun miesrukka sattuu tuomaan kaapasta viäränmerkkistä makkaroo. Entä sitten kun vanaha aviopari huomoo liittosa viilentynneen? Sketsi näyttää, miten asia korjataan. ”Mitenkä hyvä on muata jutkottoo nahkasten välissä ja olla vuan surkeena. Mutta jo alakaa olo kohentua, kun tarjolla on miesystävä.” Tässä männäviikolla Tolokun Tytöt esiintyivät jopa televisiossa.

Leo Puurunen

Maija-Liisa Korhonen taitaa kielen ja murteen tehokkaan ääntämisen.

Reipasotteinen keiteleläinen metsäalan ammattilainen Saara Koskinen tuskin tunsi aikanaan kovin suuria henkisiä kärsimyksiä, kun Evon metsäkoulun toisheimoiset kurssikaverit nimesivät hänet savon murteen takia ”kiäväksi”. Jos lie kiäväksi puhuttelu joskus kismittänytkin, niin makea hyvitys tuli nyt muutaman vuosikymmenen viiveellä, kun Koskinen julistettiin tuomariston yksimielisellä päätöksellä Savon vuoden 2017 murremestariksi.

Rempseäoloinen Saara Koskinen ei häpeile savolaisuuttaan.

Murteen puhtauden ja rikkaan sanaston ohella kiiteltiin vuolaasti myös mestarin rempseää esiintymistä. Jos Koskinen päivätyössään Pielaveden metsänhoitohdistyksessä joutuu kuvaannollisesti puhumaan puille ja seurustelemaan pölkkyjen kanssa, niin vapaa-aikanaan hän pääsee sitten irrottelemaan ja ilottelemaan vapaasti näytelmissä ja niitten harjoituksissa. Keiteleellä Koskinen toimii myös harrastajateatterilaisten puheenjohtajana.

Murremestaruus oli tällä kertaa viiden kauppa. Saara Koskisen lisäksi mukaan lähtivät kuopiolainen Vilho Laakkonen, kaavilainen Eero Räsänen ja iisalmelainen Teemu Oinonen. Viides oli sitten kisoja seuraamaan tulleita Hämeen savolaisia johtanut tamperelainen Merja Vehviläinen, jonka juuret ovat Kiuruvedellä.

Murrekilpailun osanottajat (vasemmalta) Eero Räsänen,  Saara Koskinen, Vilho Laakkonen, Merja Vehviläinen ja Teemu Oinonen

Saara Koskisen  esitystä kuunneltiin keskittyneesti

Murre kiinnostaa, siitä todisti se, että Pohjois-Savon liiton täpötäydessä maakuntasalissa kisaa seurasi ennätyssuuri, yli satapäinen yleisö. Alun ”vapaalla osuudella” kilpailijat kertoivat yleensä värikkäin sanankääntein omista kokemuksistaan, ja kuulijain osaksi jäi arvioida, mikä puheista oli totta, mikä ei. Tuomaristokolmikossa olivat Savon kielen seurasta Tuula Ollila ja Auli Poutiainen sekä viime vuoden murremestari Fransisco ”Paco” Nucci.

Suomen ja maailman ainoa virallinen savontaja Olavi Rytkönen juonsi kisan tavoilleen uskollisen savolaisesti ja myös jonkinasteisessa juhlahengessä: on kulunut 20 vuotta siitä, kun Asterix-sarjakuva ilmestyi Rytkösen savontamana ja pani alulle murteiden ylösnousun koko valtakunnassa.

Murrekisan aluksi katsottiin joukolla valkokankaalta kuopiolaisen Jonas and I -yhtyeen ja Nightwish-yhtyeestä tutun Marco Hietalan uustulkinta Savolaisen laulusta. Englanninkielisessä Savo’s Songissa rytmi on vaihtunut reippaasta marssista viipyileväksi folkiksi, mutta sanat noudattelevat kauniisti August Ahlqvist-Oksasen alkuperäistä sanomaa. Yleisö oli tyytyväinen näkemäänsä ja kuulemaansa.

Ennen kilpailijain esityksiä pidettiin myös muistohetki takavuosien murremestarin Matti Korhosen muistolle. Juureva ja hyväpuheinen lapinlahtelainen kansanmies oli siirtynyt tuonilmaisiin muutamaa viikkoa aiemmin.

Tänä vuonna kisataan myös koko Suomen murremestaruudesta. Kilpailu käydään elokuun 5. päivänä Ilmajoella Suomen heimojen liiton vuosikokouksen yhteydessä. Kukin heimo saa lähettää kilpailuun kolmihenkisen joukkueen. Savossa se kootaan vuosien 2016 ja 2017 murrekisojen parhaimmistosta.