Vuosikokous 2005
Savon kielen seura r.y. Perustettu 1982, 24. vuosi menossa Kokous 1/05 1 (2)
Vuosikokous
Aika ja paikka 23.4.2005 klo 10.17-11.40, Pohjois-Savon liiton maakuntasali, Sepänkatu 1, Kuopio
Läsnä Oheisen osanottajalistan mukaiset 18 henkeä.
1 Savon kielen seuran puheenjohtaja Osmo Hänninen avasi kokouksen klo 10.17
2 Puheenjohtajaksi valittiin Osmo Hänninen, sihteeriksi Marja-Riitta Saastamoinen, pöytä-
kirjantarkastajiksi ja samalla ääntenlaskijoiksi valittiin Eila Ollikainen ja Mirja Smith.
3 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouskutsu oli lähetetty jäsenille sähköpostitse 10.4.2005, kirjeet 11.4.2005 ja kutsu oli ollut myös Aakustissa nro 1/2005 maaliskuussa sekä Savon Sanomien muistio- ja tapahtumapalstoilla useampaan kertaan. Savon Sanomissa oli myös kaksi erillistä uutista murrekisoista.
4 Hyväksyttiin kokouksen työjärjestys, joka perustuu sääntöihin.
5 Tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto; Rahastonhoitaja Kaija Heiskanen esitteli tilinpäätöksen, taseen ja murrerahastontilin tilanteen. Toimintakertomus on ollut Aakustissa ja oli monisteena saatavilla. Osmo Hänninen luki tilintarkastuskertomuksen. Kaija Heiskanen luki murrerahaston tilintarkastuskertomuksen.
6 Tilinpäätös vahvistettiin ja vastuuvapauden myönnettiin hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
7 Toimintasuunnitelman, tulo- ja menoarvion vahvistaminen sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
Toimintasuunnitelmaan lisätään päivämääriä ja yksityiskohtia.
Tehdään listaa aktiivisista savolaisista ja lisätään nettisivuille merkkihenkilöiden syntymävuosia.
Kaija Heiskanen esitteli tulo- ja menoarvion. Hyväksyttiin tulo- ja menoarvio. Jäsenmaksut pidetään ennallaan.
8 Valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja
Osmo Hänninen valittiin kaksivuotiskaudeksi 2005-2007 Savon kielen seuran puheenjohtajaksi. Leo Puurunen totesi humoristisesti, että ”vastamäessä ei sua hevosta vaehtoo”, täsmentäen, että on monta suurta projektia meneillään.
9 Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
Sihteeri kertoi erovuorossa olevat jäsenet: Osmo Hänninen, Olavi Rytkönen, Aune Räsänen, Seppo Kononen, Marja Linnove, Anna-Liisa Happonen, Kaija Heiskanen, Tuulikki Karhunen, Ritva Kokander, Eija Luostarinen, Erkki Ryynänen ja Marja-Riitta Saastamoinen. Halukkuutta jatkamaan oli, paitsi Tuulikki Karhunen on todennut, ettei oikein ehdi kokouksiin.
Osmo Hänninen kertoi mikkeliläisestä Jorma Julkusesta, joka on juuriltaan Kuopion Julkusia Julkulasta.
Jorma Julkunen valittiin varajäseneksi Tuulikki Karhusen tilalle.
Anna-Liisa Happonen valittiin varsinaiseksi jäseneksi ja Marja-Riitta Saastamoinen vaihtaa varajäseneksi, viime mainitun omasta ehdotuksesta.
Muut erovuorossa olleet jatkavat edelleen.
Hallitus 2005-2007:
Varsinaiset jäsenet (erovuosi suluissa): Puheenjohtaja Osmo Hänninen (07), Anna-Liisa Happonen (07), Seppo Kononen (07), Jukka Lappalainen (06), Marja Linnove (07), Eila Ollikainen (06), Leo Puurunen (06), varapuheenjohtaja Pekka Ropponen (06), Olavi Rytkönen (07), Aune Räsänen (07) ja jäsenasioiden hoitaja Mirja Smith (06).
Varajäsenet: rahastonhoitaja Kaija Heiskanen (07), Jorma Julkunen (07), Ritva Kokander (07), Eija Luostarinen (07), Erkki Ryynänen (07), sihteeri Marja-Riitta Saastamoinen (07), Kari Tiihonen (06) ja Matti Väisänen (06).
10 Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varahenkilöä
Valittiin entiset tilintarkastajat eli Raimo Naumanen ja Mauno Airaksinen, varalle Maisu Nummi ja Unto Sopanen.
11 Muut asiat
Kaija Heiskanen kirjoittaa syksyllä Aakustiin Snellman-suvusta.
Leo Puurunen ilmaisi huolensa nykynuorison sivistystasosta. Asiasta onkin ollut julkisuudessa viime aikoina.
Mirja Smith tarkensi arvosteluun, että Kuopion oppaat eivät tunteneet Sandelsin patteriston sijoituspaikkaa, kysymyksellä, olivatko virkapukuisia? Kyse oli ollut Kuopion nuorista joka kesä vaihtuvista turistineuvojista. Seppo Kononen kertoi, että Ruotsissa pystykorva on päässyt läpi peruskoulusta. Ja tämän ihan totena.
Olli Murtorinne otti puheeksi sivistyksen ja humanismin. Murtorinne totesi, että Kuopion ja Savon kielen seura valmistautuvat Snellman-juhlavuoteen. Ja Kuopion yliopisto on edelleen vailla humanistista tiedekuntaa.
Hän kiitti siitä, että Aakustissa nro 1/2005 oli eduskunnan puhemies Paavo Lipposen puhe Savolaisen osakunnan 100-vuotisjuhlista julkaistu kokonaan. Hän ihmetteli, ettei puhetta näkynyt enemmän julkisuudessa. Ilokseen kuitenkin Markku Heiskanen kertoi juhlasta ja viittasi Savon Sanomissa Lipposen puheeseen. Puhe oli merkittävä ja savolaisten toimijoiden kannattaisi ottaa siitä oppia ja toimia sen mukaan. Yksittäiset mielipiteet eivät ole saaneet päättävissä elimissä riittävästi huomiota, totesi Murtorinne. Hän ehdotti, että Savon kielen seura ottaisi roolikseen olla keksimässä tavallisuudesta poikkeavaa eli etsisi sponsoreita perustamaan Kuopion lahjoitusprofessuurin. Hän mainitsi Snellman-instituutin, Sibelius-Akatemian Kuopion osaston ja Muotoiluakatemian, jonka viimeksi mainitunkin toiminta on kunnioitettava ja esimerkillinen. Siellä on ”mahtava ja puuhakas rehtori, joka nousee vaikka jalat edellä puuhun…” Eija Vähälä on perinteen vaalija ja esimerkillinen hengen nostattaja. Lahjoitusprofessuuri voisi olla folkloristiikassa.
Murtorinne mainitsi Pohjanmaalla perustetut lahjoitusprofessuurit mm. Kokkolassa ja Seinäjoella. Hän toivoi asiaa Snellman-juhlavuoden toimintasuunnitelmaan mukaan. J.V. Snellman perusti 1830-luvulla Lauantaiseuran.
Keskustelua:
– Ritva Kokander kiitti Olli Murtorinnettä ja ehdotti asian seuraavan hallituksen kokouksen esityslistalle
Lahjoittaja voisi saada nimensä näkyvästi julkisuuteen.
– Leo Puurunen totesi, että lopultakin tuli kokoukseen ”järkeä”, kun Olli Murtorinne otti asian puheeksi. Tämä on hallituksen asia. Leo mainitsi mm. Olvi-säätiön, Atron ja Savon Voiman.
– Risto Lappalainen kiitti Murtorinnettä ja kehotti kopasemaan asiaa.
– Eila Ollikainen kiitti Olli Murtorinnettä. Folkloristiikka on mielenkiintoinen.
– Olli Murtorinne totesi, että se avaisi uuden tien ammattikorkeaan ja ammattiin uuden väylän.
– Marja Linnove ehdotti, että jos asia menee eteenpäin, Olli Murtorinne olisi mukana.
– Leo Puurunen: Osmo Hänninen on luonnollisesti mukana.
– Ritva Kokander: Snellman-instituutti mukaan rahojen järkevää käyttöä varten.
– Aune Räsänen: Savon kielen seuran toiminta on Lauantaiseuran luontoista.
– Jukka Lappalainen: Olvi profiloituu kulttuurin puolelle. Samaa rahaa kuin Pohjois-Savon kulttuurirahastosta.
– Olli Murtorinne kertoi Joensuun on folkloristiikan opista ja mainitsi Ritva Siikalan Helsingin yliopistosta.
– Seppo Kononen muistutti valtakunnallisesta Snellman juhlavuoden toimikunnasta. Humanistista tiedekuntaa ei tule.
– Olli Murtorinne: Lauantaiseura perusti Suomalaisen Kirjallisuuden seuran.
– Osmo Hänninen: Humanismia tarvitaan paikkakunnalla. Kuopiossa on tavallaan ”sivukorkeakoulu”, koska hyvin monien korkeakoulujen opetusta täällä annetaan. 1966 kuitenkin Kuopioon perustettavasta korkeakoulusta piti Eduskunnan Sivistysvaliokunnan lausuman mukaan tulla Itä-Suomen pääyliopisto, koska vain sen laissa mainittiin tutkimustyö. Lahjakas ja taitava rehtori Heikki Kirkinen ajoi hyvin Joensuun korkeakoulun asiaa. Hän käytti perusteluna sitä, että kun opettajien pitää opettaa kaikkia aineita, piti heille opettaa kaikkia tieteenaloja Joensuun korkeakoulussa.
– Olli Murtorinne näytti Stimuluksen sivun, jossa Teppo Vihola puhuu humanismin puolesta ja viittasi Suomen Kuvalehdessä v. 2001 olleeseen Helsingin yliopiston entisen kanslerin Risto Ihamuotilan artikkeliin Tieteiden järkiavioliitosta. Siinä todetaan mm., että yliopisto ei ole yliopisto ilman humanistista tiedekuntaa.
Seppo Kononen korosti, että Savon kielen seuran tulee tukea paikkakunnan yliopiston kehittämistä. Kyllä täällä humanismia on; ovathan arkkipiispatkin täällä. Kuopion yliopisto on tehnyt tärkeää työtä Savon hyväksi niillä edellytyksillä, joissa se toimii ja seura toivoo, että kasvaessaan yliopisto palvelisi yhä
monipuolisemmin maakunnan kaikkinaisia tarpeita, myös humanistisia.
– Leo Puurunen: Savolainen osakunta teki v. 1932 kansanperinteen keräilyä. Otettiin talteen 4.000 sananlaskua ja sanontaa.
– Osmo Hänninen: Suomessa on kaikkein laajin perimätieto maailmassa ja se sisältää paljon terveys- ja parannusohjeita. Hän muistutti myös 8.12.1733 Gabriel Maxeniuksen ensimmäisestä kansanrunouden väitöskirjasta Turussa.
– Olli Murtorinne muistutti Kuopion ja Pohjois-Savon onnettomasta kohtalosta. Opettajankoulutusta oli Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. Itäisen Suomen opetus vietiin Joensuuhun. Iisalmeen suunniteltu meni Kajaaniin.
– Osmo Hänninen: Ne yliopistokaupungit, joissa on humanistinen tiedekunta, ovat valtakunnan kehittyviä osakeskuksia.
12 Kokous päättyi klo 11.40.
Osmo Hänninen Marja-Riitta Saastamoinen
puheenjohtaja sihteeri
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty
Eila Ollikainen Mirja Smith