Savon kielen seuralla on ollut viime vuosina tapana lukea Kuopiossa ääneen Kalevalaa ”selevällä savon kielellä” kansalliseepoksen liputuspäivänä 28.2. Perinne jatkuu myös ensi tiistaina Kuopion kaupunginkirjastossa. Klo 17.00 alkavassa luentahetkessä ovat seuran edustajien lisäksi mukana Kuopion kalevalaiset naiset.

Kalevalan 50 runosta on esitetty tähän mennessä 18 eli noin kolmasosa. Nyt tiistaina päästään mukaan seppä Ilmarisen kosioretkelle Pohjolaan, missä emäntä ei niin vain anna tytärtään kalevalaiselle urholle. Ei riitä, että Ilmarinen kyntää kyisen pellon, vaan hän joutuu pyytämään milloin karhun Tuonelasta tai tuomaan suunnattoman suuren hauen Tuonelan virrasta. Morsiamen neuvojen avulla seppä selviää haasteista, ja näin päästään myös viettämään häitä.

Savolainen Kalevala ilmestyi vuonna 1999 rautalampilaisen Matti Lehmosen kääntämänä, ja oli suuri menestys. Elias Lönnrotin kokoaman perus-Kalevalan suppeampi painos valmistui vuonna 1835 ja lopullinen versio vuonna 1849.

Kalevala mielletään tänään paljolti karjalaiseksi tarustoksi, mutta monet sen lauluista ovat tuttuja myös savolaisesta kansanperinteestä, jota erityisesti metsäsuomalaisten apostolina tunnettu Kaarle Akseli Gottlund kokosi nuoruudessaan kotipitäjästään Juvalta.

Savolaasuuven iänenkannattajan Aakustin numero 4/2022 on ilmestynyt paperisena ja luettavissa myös verkossa.

Finnskogen, suomalaismetsät, ovat olleet käsite aina 1600-luvulta, jolloin tuolloiselta Suur-Rautalammilta ja muualta Savosta lähteneet savolaisperheet saapuivat kaskeamaan Ruotsin ja Norjan välisten rajamaakuntien koskemattomia kuusikoita. Savon murre säilyi metsissä elävänä aina 1900-luvun alkuun, viimeinen savon taitaja Jussi Oinonen ehti käydä vielä Rautalammilla ennen kuolemaansa 1960-luvulla.

Vaikka savo on vaihtunut ruotsiksi ja norjaksi, savolaiset juuret kiinnostavat tänään erittäinkin paljon metsäsuomalaisten jälkeläisiä. Heistä yksi on, norjalainen elokuvaohjaaja Marte Hallem, joka kokosi oman sukunsa – alkuaan Kuosmasten – tarinan liki tunnin mittaiseksi dokumenttielokuvaksi Fremmed blod, Vierasta verta.

Puolitoista vuotta sitten se sai ensi-iltansa Norjassa, ja nyt tiistaina 8.11. sitä päästään katsomaan myös Kuopiossa suomeksi tekstitettynä. Ohjaaja Hallem on itse mukana kertomassa kuvastaan. Oman lisänsä iltaan antavat metsäsuomalaisten tunnetuimman runoilijan Dan Anderssonin laulut.

Tiistain tilaisuus Kuopion muotoiluakatemian Kristallisalissa Piispankatu 8:ssa alkaa klo 18. Järjestelyissä ovat mukana muun muassa Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitto ja Savon kielen seura.